keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Kesäleikkien loppu

Leikkimökki odottaa seuraavaa kesää .
 

Syyspäivän talvinen hetki Padasjoen Kaukelanjärven rannalla.
One wintry autumn day by the Kaukela lake at Padasjoki.
 
Kirjainhaasteessa tällä kertaa on  KI-loppuinen sana.


tiistai 30. lokakuuta 2012

Kaksi ratsua yli virran käy....

 
Meillä oli monta vuotta makuuhuoneessa sängyn takana inspiroiva gobeliini, Neidonryöstö. Siitä löytyivät aiheet moneen jännittävään lasten iltasatuun:  Olipa kerran kaksi rohkeaa ritaria, jotka asuivat kauniin, kauniissa kylässä, suuren suuressa linnassa...
 
Lopuksi aina  hoilattiin yhteen ääneen: Kaksi ratsua yli virran käy.....
 
We had this inspiring tapestry for many years  in our bedroom, Heist of Maiden. It gave us many exiting topics for childrens bedtime stories:  Once upon a time there were two brave knights living in a  pretty village, in a big castle....
 
And finaly we all sang together: 
..two knights cross the river....
 
 
More colors here Värikollaasi #98

Muistoja..... memories

Täällä asuimme kerran
Once we lived here
 
Turku
 
Nummenmäki
 
Ylioppilaskylä
 


sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Kesämuistoja pyörtänöltä

Kesäpäivän idylli.
Koko väki on heinätöissä, nuorimmasta vanhimpaan. 
Heinä on seipäillä, pyörtänöitä vielä haravoidaan.
Iida-täti kävi hakemassa kahvit ja pullat talolta.
Valokuvaajakin sattui sopivasti paikalle
ja sai kuvaan kaikki kymmenen.
 
Äiti on kyllä vähän uuvuksissa
ja lapsilla rakkoja käsissään.
Mutta pieni, ujo saparopää on suloinen.
 
The whole family from the youngest to the oldest was working on the hay field.
They still have lots of work to do, but it is time for a little break. Aunt-Iida is pouring coffee and perhaps she gives them some buns also. I think mother looks a little tired and I believe the children have blisters in their hands. But the little, shy girl with plaits looks so sweet.
 
Anyhow it looks like a beautiful summer idyll.
 
lisää kymppejä täällä: yykaakoo4
 
 
 
 

lauantai 27. lokakuuta 2012

Sepia Saturday 149 / Sauna

 
This week's Sepia Saturday suggests themes like: spas, water, old ladies, youg ladies, umbrellas, hats.
 I choose spa/bath/sauna.  
 

 
Finnish immigrants had their own special Steam Baths, sauna.
 
Steam Baths
Each Wednesday, Saturday and
chance Sunday at 4 PM.
 
This photo is from my great uncle Lauri's collection, taken perhaps at Naselle or Deep River, Washington,USA.
 
When Finns immigrated to North America one of the first things they did to make themselves feel more at home was to build a sauna. Normally, each house had its own sauna, but when space was in short supply in towns and urban areas, they would build a public Finnish bath.
 
For Finns, the bath were as sacred as church. As an expression of Finnish identity, the saunas provided sanctuary and restored health. Often in a log cabin each sauna had a stove in one corner made of boulders, where a wood fire burned until the rocks were intesely hot. The  bathers threw buckets of cold water on the rocks, creating clouds of hot steam. One small window provided light and ventilation.
 
On the traditional Friday and Saturday night sauna, families and neighbors came together as a group to reaffirm their common cultural identity. Once in the sauna, the new, strange, non-Finnish world was left behind. Afterwords coffee and pulla ( bun ) rounded out the ritual.
 
Some non-Finns with many Finnish neighbors were puzzled and complaned to authorities: "What is the strange nocturnal rite? " they wondered and that they thought the Finns were " worshipping pagan gods in strange log temples and  seen from time to time cavorting naked in the moonlight in what seemed to be a ritualistic dance"
 
I think the language barrier made it difficult for Finns to explain the role of the sauna, there had no words for vihta, kiuas and löyly ( vihta = birch whisk used in sauna, kiuas = bathhouse stove, löyly = steam and the associated heat in the sauna ).  The practice of entire groups bathing together regardless of age or gender, could be easily misconstrued as being immodest or immoral or worse.
 
 
Sometimes the conflict between neighbours ended to trial and court had to solve the problem for example in Minnesota 1880:  ..."and it was  proved to judge's satisfaction that the Finns were law abiding, American citizens of staid Lutherian caliber when it was explained the sauna was a place for cleaning and not for worshipping pagan gods. The judge ordered the plaintiff to pay the defendant thirty dollars for damage to his reputation plus forty dollars to have sauna moved to more isolated area. "
 
 
Our old sauna building and one snowy winter.

This sauna was built 1937 and usually we use it only during summers and Christmas time. There is a traditional wood-burning stove, no electricity only oil lamps or candles give the light. The incomparably soft heat, lush hiss of steam and relaxing crackle of a wood fueled fire... even the ritual of tending the fire gives relaxing and peaceful atmosphere.

Inside the main building we have two electricity saunas, but nowadays we use sauna quite seldom, showers are enough for us. Busy life....
 
You will find more interesting stories here 



perjantai 19. lokakuuta 2012

Ajetaan fillarilla - bikes

 
This week's Sepia Saturday photo challenge offers you the uniforms, guns, cops and bicycles.
I think I choose bikes.
 
First a photo from my aunt Senja's album.
 
1910
 
At the back of  this photo there is a text - "to Milja". I don't know who Milja was and why this photo is in my great aunt Senja's collection.  There are many other photos of handsome young men that belonged also to Milja and this my guess: Milja was getting married and she had to get rid of all photos of her past admirers. So she gave them to my aunt Senja  
 
The photo was taken at City Park, Washington St. Entrance, Portland, Oregon  by Cal Calvert Mazeograph Studio 1910. 
 
This is also taken in the same studio and from Senja's album, unfortunately again unknown gentlemen in an airplane.
Studio backdrops and setups were arranged next to each other in the studio. Presumably the customer would select one and move into position, the photographer would aim the camera, and ten minutes later the patron would have their custom post cards. This studio is well known for it's humorous setup and backdrop of an airplane over Portland.
 
1920

Back to bicycles, now in Finland and to aunt Hilda's album.
In the 1920s the bicycle was at first very manly vehicle.
 
Aunt Hilda's friend was a modern lady, she bought a bicycle despite the common opinion
- bicycles were not for women.
 
around 1930-1940  and my family album
 
Also my father had a bicycle. Here he is driving and his friend is sitting at the back. As a young man my father was a "pelimanni" and it was easy for him to carry his banjo with a bike. I think accordion players had much more difficulties driving bike and carrying  accordion at the same time.
( Pelimanni music is Finnish traditional folk and dance music, sorry I can't translate it in English.)
 
1950
 
My brother with our first and new bicycle,

 

                                               
and of course I also had to go to the picture.
I think the bike was a little too big for me then.
 
 
1980
 Our children, daughter and baby boy ( not at bike age yet ),
 and their two friends.
 
2000
And finaly around 2000 he ( our baby boy ) really is at the bike age.
Now he's a family man and luckily not a motorbike man any more.
 
2010
And the latest invention on bikes,
our youngest grandchild learning balance with his kickbike.
 
 


tiistai 16. lokakuuta 2012

Kotoisa

Ajattelin ruveta sisustamaan.
Pitäisi olla eloisaa, kotoisaa, leppoisaa ja lokoisaa.
Hyllystä löysin hyvän oppaan.
Suomalaisia koteja vuodelta 1954.
Saisikohan siitä ideoita?
 
Tällaisia löytyi:
 Tässä kodissa on kauniit väriyhdistelmät ja tyylipuhtaat huonekalut, aistikkaat koriste- ja taide-esineet säteilevät sopusointua, kauneutta ja viihtyvyyttä.
 
Ei tippaakaan lokoisa tunnelma, jos minulta kysytään!
 
 Tämä koti on rauhan tyyssija ja asukkaidensa linna taisteluissa myrskyistä maailmaa vastaan. Sen vanhat, kauniit etelä-pohjalaista talonpoikaistyyliä edustavat esineet luovat taloon lämpimän ja kotoisan tunnelman.
 
Vähän liian siisti ja karu, vaikka uuni lämmittäisikin.
Sitäpaitsi, huone pidetään tietysti talvella kylmänä.
Ei lokoisa, kuitenkin aika kotoisa.
 Johtuu varmaan noista etelä-pohjalaisista huonekaluista.
 
 Tämäkin koti on rauhan paikka, jossa asukkaiden kiintymys, luottamus ja rakkaus antavat voimia kestää elämän vaihteluja.
 
Tässähän on jo kangaspuutkin ja varmaan jossain nurkassa on puupenkki, jossa vanha emäntä kutoo sukkaa.
Vähän karu on - ei yhtään lokoisa!
 
 Tähän kotiin on panostettu.  Joskus on jouduttu kieltäytymään paljostakin, kunnes haluttu tavoite on saavutettu. Toivottavasti asukkaat ovat tyytyväisiä.
 
Eikä taaskaan paikkaa, missä säilyttää lankojansa.
Ei lokoisa eikä eloisa.
 
Tälle perheelle koti on paras paikka maailmassa. Koti on heille myös työpaikka ja parasta ylellisyyttä on kotona vietetty rauhaisa ilta.
 
Voisin istua lepotuolissa ja lueskella, jostain kuuluisi musiikkia.
Mutta tässä huoneesa ei kudota sukkia.
Aika kotoisa ja eloisa.
 
Näillä asukkailla käy paljon nuorisoa kylässä. He ovat innokkaita opiskelijoita, jotka hakevat laajasta kirjastosta lisätietoja opintoihinsa. Vasta illalla ja sunnuntaisin saavat talon asukkaat nauttia kotinsa hiljaisuudesta ja voivat henkisesti syventyä kodin rauhaan ja tunnelmaan.
 
Kirjasto on ihan ok. aika lokoisakin. Sohvalla voisin kutoa, saksetkin on valmiina pöydällä. Sopivasti epäjärjestystä, kukatkin nuokkuu.
 
Taidan ottaa tämän!
Eloisa, kotoisa, leppoisa ja lokoisa koti.
Kuitenkin ilman sitä nuorisojoukkoa!
 
Leppoisaa viikkoa teille kaikille!
 
Käy kurkkaamassa lisää sa-loppuisia sanoja täältä.
 
I was planning to decorate my home and I found this old book Homes in Finland printed in 1954. Perhaps it gives me some inspiration ;) My home should be cosy and comfy. I came to this conclusion: most of these homes are not for me, they are not cosy and comfy, except perhaps the two last ones, at least a little.
 
Have a cosy and comfy week!
 

perjantai 12. lokakuuta 2012

Luurankotakkiset - Men in Skeleton Jackets


Sepia Saturdayn  tämän viikon aihe on sotilaallinen
 ja se tuotti kyllä vähän päänvaivaa.
 Viiksistä tai kiillotetuista saappaistakin olisi voinut kertoa.  
 
Tällä kertaa päädyin rakuunoihin.

Hilda-tädin albumista löysin  nämä komeat ratsumiehet.. 
Kuvat ovat ilmeisesti Uudenmaan rakuunarykmentistä,
joka oli sijoitettuna Helsinkiin vuosina 1918 - 1921

Sepia Saturday's  this week's topic is  military, and yes, it caused a bit of headache for me. Then I remembered Aunt Hilda's album and her handsome cavalrymen. The photos are apparently from Uusimaa Dragoon Regiment, which was placed in Helsinki in 1918- 1921


Ratsuväen takki oli harmaa ja siinä oli vaakasuoria raitoja, sitä kutsuttiinkin luurankotakiksi.
Housut olivat kirkkaan punaiset " hurmahousut". Ne varmaan hurmasivat nuoria naisia ja toisaalta kätkivät hyvin taistelussa saatuja veriroiskeita, hurmeita. Myöhemmin asun todettiin olevan aika huono taistelutilanteessa. 
 
 
Before the WW II cavalrymen were popular among the ladies because their new cavalry uniform was especially fine with dark red "ecstasy trousers" and mouse grey "skeleton jacket". These were later proven totally unsuitable for battle. But perhaps that red color was good because you could not see the blood, which splashed on the trousers during the battle.
                                 

 Hilda ei kuitenkaan hurmaantunut näistä herroista, hän oli Hilda-neiti lopun ikäänsä.
Anyhow, Aunt-Hilda did not fancy these gentlemen, she was Miss Hilda the rest of her life.
 
Rakuuna L.Vainio  " Korvetti " Helsinki 1919
U.R.R.  Uudenmaan Rakuunarykmentti  
Uusimaa Dragoon Regiment  Helsinki
 
Tuntematon rakuuna.
Unknown cavalryman

Suomen ratsuväen historia päättyi vuonna 1947, kun kenraali Adolf Ehrnrooth komensi joukkoja viimeisen kerran: "Jalkautukaa! " Hevosien käyttö taisteluissa oli ohi.

 The history of cavalry in Finland came to an end in 1947 with Colonel Adolf Ehrnrooth commanding for the last time: “Dismount!” The use of horses in combat was over.
 
 
 
Mutta olihan meillä vielä Hakkapeliitatkin.
Kauan, kauan  ennen Hilda-tädin aikaa.
 
30-vuotisessa sodassa  1618 -1648 tämä hurjapäinen ratsumiesjoukko kylvi pelkoa ja kauhua sotatantereilla ja siiviilien keskuudessa. Miekka kädessään ja ratsunaan pieni, mutta sitkeä suomenhevonen se ryntäsi eteenpäin hurjasti karjuen: " Hakkaa päälle! " .Tarina kertoo, että vielä 1900-luvun alussa joissakin saksalaisissa kirkoissa pappi päätti saarnansa  rukoukseen : " Jumala, varjele meitä nälänhädältä, rutolta ja suomalaisilta ".
 
But then we had " hackapels " (hakkapeliitta )
long, long time before Aunt-Hilda was born.
 
During the Thirty Years War ( 1618 -1648 ) these ferocious cavelrymen  spread fear and terror on battlefields and among civilians, riding a small but tough Finnhorse with a sward in hand  and roaring,  "Knock 'em down!" ("Hakkaa päälle!"). The Finnish cavalry was given the nickname "hackapels" (hakkapeliitta) based on this battlecry , which was used occasionally still during the WW II and perhaps even today during the ice hockey match Finland against Sweden. ;)
 
The story tells that even in the early 1900s in some German churches, priests ended their sermon with prayer: "God , protect us from famine, pestilence, and the Finns. "
 
An finaly our own friendly cavalrymen
 
My father-in-law, at the age about 20, now 98-years old

Our son, cavalryman Mike
 

And our grandchildren with their well trained hobby horses.
 
You'll find more stories here

tiistai 9. lokakuuta 2012

Haikua


Luostarin ikkunalla lempeä haiku, 
 
luostarin ovella kalsea kaiku.
 
Luostarin seinällä sauva ja puku,
kaukana jossakin munkin suku.
 
Ne on tällaisia nämä sadepäivät, että ihan runoa pukkaa.
Ei sentään laulata.
;)
 
 ku-loppuisia sanoja lisää täältä
 
This is my answer to tuesdays challenge,  a picture which ends with letters  KU.
My words and photos are
haiku - puff
kaiku - echo
puku - suit
suku - family
 
These pictures are from Meteora, Greece. Meteora  is an area in Thessaly (Central Greece) and Kalampaka is the city under the rock towers of Meteora. The thing that makes Meteora so special is
the monasteries on the top of the rock towers. The monasteries,
the amound of peaks to climb and the paths for hiking
brings in Meteora the whole year many tourists.