keskiviikko 15. elokuuta 2012

Retki menneisyyteen


Kesäisenä elokuun päivänä lähdimme taas maakuntakierrokselle, suuntana Mustasaari ja Stundarsin käsityöläismuseo. Sen perusti 1930-luvulla kansakoulunopettaja Gunnar Rosenholm.  Alueen rakennukset ovat kaikki peräisin lähikylistä ja antavat hyvän käsityksen 1800-luvun elämästä. Rakennuksia on neljäkymmentä. Jokaisella talolla on oma tarinansa. Eräässä talossa asui aikoinaan mylläri. Perheeseen syntyi kolmetoista lasta, jotka kaikki kuolivat ihan pienenä, talo oli itkijöiden talo.
Maalaistalon pihapiiriä


Valokuvaajan kamari


Syytinkikamari

Maalaistalot olivat yleensä kaksikerroksisia, joissa vain ensimmäisessä kerrroksessa asuttiin, toinen kerros oli tyhjillään. Alakerrassa oli tupa, jossa tehtiin töitä, syötiin ja nukuttiin. Kamari oli varattu syytinkipaapalle ja -mommalle. Tässä talossa oli vielä yksi huone, joka oli vuokrattuna valokuvaajalle.
Kuvittelin mielessäni isoisovanhempieni, Jaakon ja Leena-Kreetan syytinkikamaria, olikohan se samanlainen. Vuonna 1919 Jaakko ja Leena-Kreeta rupesivat syytingille, myivät manttaalinsa pojilleen Oskarille ja Laurille ja syytinkisopimukseen kirjattiin tarkasti, mitä ja miten paljon pojat joutuivat vuosittain maksamaan "elinkautis eläkettä" vanhemmilleen.


Eläke kirja
Myötyämme tänä päivänä omistamamme 11/192 osa manttaalia Jurvan pitäjän kirkonkylässä pojillemme Oskarille ja Laurille ja heidän vaimoilleen tasan kumpaisellekin parikunnalle, niin määräämme kaupan yhteydessä heidät sen tahi ne, joitten haltuun mainittu tila voi joutua maksamaan meille seuraavat vuosittain maksettavan elinkautis eläkkeen:

 1si. ( selvennys: 1si eli ensimmäiseksi )
  Rukiita neljä (4) hehtolitraa 
Ohria neljä ( 4 )
Kauroja ( 2 )
Heiniä kahdeksan ( 8 ) kuormaa a 350 kgr
Pitkiä olkia neljäkymmentä' ( 40 ) lyhdestä
Kevätkylvö olkia kaksi ( 2 ) kuormaa a 300 kgr

2si.
   Eläimemme saavat olla talon navetassa ja käydä talon karjan mukana laitumella.Asuin huoneeksi pidätämme itsellemme sivukamarin ja ulkohuoneeksi entisen makasiinin, karja lato tehdään uusi yhteisesti. Saunaa ja riihtä sekä kaivoa käytämme talon kanssa yhteisesti.

 3si .
  Seka halkoja 5si metristä syltä valmiiksi hakattuna ja kotiin ajettuna

4si.
Tien vieri pelto Reinin talon lasin alta.

5si.
 Hevosta pitää talojen antaa tarpeen mukaan.
Jomman kumman meistä kuoltua vähenee 1sä kahdessa mainituissa Rukiista ja Ohrista puolet.

Jaakko oli syytingille siirtyessään 68 vuotias ja Leena-Kreeta 69.
Vähällä he tulivat toimeen, pari lehmää navetassa ja rukiita, ohraa ja kauraa muutama hehtolitra.
   Eläkepäivistään sivukamarissa he ehtivät nauttia kuusi vuotta.

Jaakko toimi kauppiaana 1900-luvun alkuun asti. Olikohan hänen kaupassaan samannäköistä kuin Stundarsin Handelissa?


Ei hänellä kyllä kassakonetta ollut,

mutta nekkuja oli

ja partasutia

2 kommenttia:

  1. Itsekin hätkähdin kun kävin kesällä isoäidilleni päärakennuksen päädystä pätkäistyssä mammantuvassa - tämä siis oli tapahtunut 40-luvun lopulla. Sielläkin oli laarit syytinkiviljoja varten.

    Aikamoinen itkijöiden talo kyllä oli sekin, kuudestatoista lapsesta kahdeksan kuoli pienenä. Vaikea kuvitella nykypäivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isäni kertoi isoisästään usein, sanoi heidän olleen parhaita kavereita keskenään. Ilmeisesti Jaakko-paappa syytinkivaarina ollessaan ehti viettää paljon aikaa lastenlastensa kanssa, opetti viisivuotiaan isäni lukemaan. Itkijöiden talo oli sekin kolmestatoista lapsesta seitsemän lähti Amerikkaan, kolme kuoli pienenä. Sellaista surua ja ikävää on tosiaan vaikea kuvitella.

      Poista