torstai 9. kesäkuuta 2011

Kesäkummitus - Summer Ghost

"Kylmä viima kohosi portaita ja puhalsi niskaani. Nyt perästäpäin epäilen, että todella hieman pelästyin; mutta silloin minusta vain tuntui, että täytyy olla hiukan varovainen. Siksi ryömin päättäväisesti vuoteen alle ja odotin.

Hetken kuluttua portaat alkoivat narista. Pieni narahdus ja sitten vielä toinen. Minä tiesin, että askelmia oli yhdeksäntoista, sillä portaiden rakentaminen oli ollut aivan erityisen työlästä (ne olivat näet kierreportaat). Laskin siis yhdeksäntoista narahdusta. Sitten tuli taas hiljaista ja minä ajattelin: - Nyt se seisoo oven takana..."

(Tove Jansson: Muumipapan urotyöt, suom. Laila Järvinen, WSOY 1963)



Kummituksia oli kahdenlaisia, sisä- ja ulkokummituksia. Sisäkummitukset asuivat sängyn alla ja ulkokummitukset siperianhernepensaan takana hiekkakujan varrella.

Ulkokummituksia oli tosi hankalaa ohittaa, hiekka rapisi kenkien alla. Aina ne huomasivat. Jos hiivin oikein hiljaa, niin matka kesti liian kauan. Jos taas yritin kipaista vaudilla, havahtuivat ne oitis ja  pinkaisivat perään.

Sisäkummitukset olivat yhtä katalia. Koskaan en varmasti tiennyt olivatko ne horroksessa vai vaanivatko hereillä. Jos laskisin jalkani lattialle, tarraisivatko ne heti kiinni, vai ehtisinkö turvaan äidin viereen.

Tämä on ulkokummituksen poikanen ja ilmeisesti se on seurannut meitä ja muuttanut asumaan lähimetsään, heti ojan toiselle puolelle. Sen äitikin on muuttunut ystävälliseksi, pehmentynyt vanhetessaan. Toivottavasti poikanenkin on lempeä kummitus.

Lisää kummitusjuttuja täällä.

4 kommenttia:

  1. Tykkään tästä ulkokummituksesta, etenkin jos se pysyttelee paikallaan.
    Hieno kuva.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommenteista. Nämä kummitukset eivät enää liiku eivätkä hiiviskele. Kasvavat vain hitaasti ja humisevat kotoisasti.

    VastaaPoista