perjantai 29. huhtikuuta 2011

Voice of Greece part 2.


Rebètika - kreikkalainen blues

Rebetika-laulut syntyivät 1922 jälkeen, kun Vähästä Aasiasta tuli Kreikkaan tuhansia pakolaisia. He toivat mukanaan lauluja  entisiltä kotiseuduiltaan. Kreikassa he saivat asuipaikakseen yleensä kaupunkien slummit ja syrjäkadut tai maapalstan karulta, syrjäiseltä seudulta. Olivat köyhälistöa, työttömiä ja ulkopuolisia. Rebetika-laulut saivatkin pahamaineisen leiman, koska niitä laulettiin kaupunkien kapakoissa, jossa rellestäjät, ryypiskelijät ja huumausaineiden käyttäjät kuluttivat aikaansa. Rebetikat olivat alamaailman lauluja, joita lauloivat niin sanotut rebetet. Vasta 1947 laulut hyväksyttiin erityiseksi musiikinlajiksi. Kuuluisimmat rebetika-laulujen säveltäjät olivat työväestöä, esim. Markos Vamvakàris oli kotoisin Pireuksen slummista, Vasilis Tsitsànis  kansanmies Trikalalasta.
Rebetika-laulut ovat täynnä surua, intohimoa, romantiikkaa ja katkeruutta. Ne ovat yleensä laadultaan melankolisia ja kertovat tavallisten ihmisten epäonnisesta elämästä. kotiseudusta, tuskasta, vankeudesta, sodasta ja rakkaudesta.

Rebetiko or Rebetika are the Greek Urban Laika Songs that made their first appearance towards the end of the 19th century and developed to its mostly known form till the third decade of the 20th century.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti