torstai 21. syyskuuta 2017

Yllätys kaukaa

Keväällä sain ison yllätyskirjeen Francisilta Trinidad ja Tobagosta.




Hän oli jo aikaisemmin lähettänyt kortin Trinidadin sumuisesta sademetsästä, nyt tuli Prinsessa Elisabetin koulun oppilaiden taidepostikortti.



Kirjeessä oli myös suklaakarkkien näköinen laskujen järjestelijävihko  :)  - eräpäivät, summat ym. omissa sarakkeissaan ja rasti ruutuun kun on maksettu. Alaosassa lokero, johon voi sitten laittaa tositteen tai muun tärkeän paperin.


Ei siitä mitään järjestelijää tullut, siitä tuli tämmöinen lomajuttu :) eihän lomalla jaksa laskuja järjestellä.  Noihin laskutaskuihin voi sitten sujautella mukavia matkamuistoja.

Sivuja on just sopivasti kahden viikon lomalle! 
Tässä  muutama sivu odottaa muistoja.




 Vaikka yläkerrassa minulla on varsinainen askarteluhuone, niin taas täyttyi keittiön ruokapöytä  papereista, kynistä, liimapuikoista ym. tilpehööreistä, hädin tuskin kahvikupit mahtui pöydänkulmalle. Huomenna siivoan...... sitten matkamuistoja keräämään.

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Ruovesi


Ruoveden kirkko eli Sofia Magdalenan kirkko Ruoveden kirkonkylässä on valmistunut 1778. Sen on piirtänyt ja sen rakennusmestarina toimi Matti Åkerblom. Kirkko on 24-kulmainen ristikirkko, jonka sisä- ja ulkonurkat ovat viistetyt.  Kirkon vieressä sijaitseva kellotapuli on vuodelta 1772.  Kirkon alkuperäinen väri oli punamulta, mutta vuosina 1861–1862 tehtiin kirkon ulkomaalaus ja väri vaihtui nykyiseen keltaiseen öljyväriin. 

Samanlaisia 24-kulmaisia kirkkoja on myös Ylihärmässa ja Kuortaneella.

Runebergin Ruovesi


Ruoveden kirkonkylä syntyi aikoinaan Ritoniemen kartanon ympärille, missä Johan Ludvig Runeberg toimi kotiopettajana vuosina 1825–1826.





Laivarannasta alkaa Runoilijan polku, jota pitkin pääsee Runebergin lähteelle. Runoilijalla oli tapana istuskella täällä ja ilmeisesti sai innoituksen Lähteellä- runoon.



Sua lähde kaunis, katselen
likellä vettäsi,
kun pilven varjot vaeltavat
kuvastimessasi.

Kas, tuoll' on pilvi loistava,
ihana, kaunoinen.
Jo lähti pois pakenemaan -
hyvästi varjoinen.

Mä näitä nähden aattelen
mun omaa sieluain.
Niin moni pilvi kultainen
noin senkin jätti vain.


 Runebergin mukaan on nimensä saanut myös Tampereelta Ruoveden kautta Virroille vievä vesireitti Runoilijan tie.





tiistai 12. syyskuuta 2017

Luontopolkuja

 Ryövärinkuoppa, Ruovesi



Noin puoli kilometriä pitkä luontopolku virkistää mukavasti pitkällä ajomatkalla. Ryöväritkin ovat jo muuttaneet piilopaikkansa jonnekin muualle. 


Levanevan reitti, Jurva


Levanevan luonnonsuojelualueen reitti on 13 km pitkä. Reitti on helppokulkuinen, suoalueiden läpi pääsee pitkospuita pitkin ja metsässä on hyviä polkuja. Eväspaikkakin löytyy Särkisen autiotuvan pihapiiristä.




sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Värikollaasi




Senja tädin valokuvista askartelin tämän viikon värikollaasin 93 (35/2017) 

Lisää kollaaseja täällä



Juupajoki


Elokuussa kävimme tervehtimässä sukulaisia Juupajoella, Pirkanmaan pienessä kunnassa.

Ensin menimme kuitenkin  katsomaan kylän erikoista, keltaista kirkkoa. 
Juupajoen 8-kulmainen puukirkko valmistui vuonna 1846 ja sijaitsee Kopsamon kylässä. Se on muodoltaan ainutlaatuinen ns. mutterikirkko, niitä on Suomessa vain kaksi, toinen on Sumiaisten kylässä. 

Kellotapuli 

ja kellotapulin aneleva vaivaisukko.

 Kirkon jälkeen ajelimme Pylkin kylään, mieheni vanhaan mummolaan. Tiet olivat mutkaisia, mutta  hämäläinen, kumpuileva maalaismaisema oli kaunis.




Mieheni isovanhemmat Arvo ja Maria ostivat sodan jälkeen Juupajoelta, Pylkin järven rannalta autiotilan asuttavakseen.  Arvon ja Marian kuoleman jälkeen tilaa hoitivat heidän lapsensa Rakel ja Hannes.

 Viimeisenä tilaa hoiti Rakel, Raku-täti.

Nykyisin tilan omistaa Arvon ja Marian jälkeläinen kolmannessa polvessa. Villaiset kesäapulaiset hoitavat heinätyöt. 

70-luvullakin suku kokoontui Pylkkiin ja karjalaiseen tyyliin puhetta varmaan riitti.

Yläkerran aulasta löytyi mieheni ompelema pahvitaulu 50-luvulta. Joku serkku on kommentoinut  taulua - hänen mielestään taulussa on jotain niin väärin.

Kyllä on hieno, kaikki kohdallaan -  punainen tupa,  Suomen lippu ja metsä - kesä oli ja Ukon kanssa sai mennä pellon poikki Pylkin rantaan onkimaan.


sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Sunday Church

Ruins of  The Church of St. Michael at Pälkäne

Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkko
Pyhä Mikael oli sielujen punnitsija, saatanan voittaja ja lasten suojelija.






Pälkäneen rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on Pälkäneen kirkonkylässä Onkkaalassa sijaitseva keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio. Kirkko suunniteltiin ja rakennettiin todennäköisesti vuosien 1495 ja 1505 välisenä aikana.

1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin ilmestyi halkeamia ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Lopulta kirkko hylättiin Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua vuonna 1839. Kirkon katto sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä. Rauniota ja sen ympäristöä on sen jälkeen kunnostettu ja tutkittu useita kertoja. Kirkollisia tilaisuuksia rauniokirkossa on pidetty 1920-luvulta lähtien. Wikipedia

Lisää täältä

tiistai 29. elokuuta 2017

Kukkia ja kirjontaa



Isotätini, Senjan kirjontatöitä vuosikymmenten takaa.

 90-vuotias äitini hoitaa kesäisin pientä puutarhaansa ja kirjoo ahkerasti kukkaisia pöytäliinoja. 
Talvi on villasukka-aikaa :)



Keskeneräinen ristipistoruusu ja postikortit löytyivät kaapin kätköistä.

Makrotex- kukka